Yhden piirilevyn minitietokoneet, Arduino-mikrokontrolleri ja UDOO (all-in-one)

Yhden piirilevyn minitietokoneet

Lukuisat pöytätietokoneista ja vastaavista kannettavista malleista tutut liittimet (kuten HDMI, USB, Ethernet ja RCA), prosessoritehot ja muistin määrät saadaan mahdutettua hyvinkin pieneen, mutta edelleen hyvinkin käyttäjäystävälliseen tilaan piirilevylle, jota voi käyttää esim. Linux- tai Android-käyttöjärjestelmällisenä tietokoneena. Tällaisten laitteistojen toteutuksia on useita, osaan ollessa integroituna myös langattomat toiminnot mahdollistavat WiFi ja Bluetooth, osassa toteutuksia niiden ollessa joko erillisinä moduuleina saatavia lisävarusteita, joille on oma paikkansa piirilevyllä. USB-liittimen kautta laajennusmahdollisuudet kasvavat lisää, jolloin on mahdollista liittää laitteiston osaksi esim. USB-liitäntäinen kovalevy – jos SATA-liitäntäisyyttä ei ole tuettuna. SD-muistikorttipaikka tapaa olla tavanomaisena osana näitä piirilevyjä, sitä käytettäen esim. käyttöjärjestelmän käynnistämiseen. Tarkastelussa olleissa laitteissa on useimmissa prosessorina joko ARM Cortex A7 tai A8, prosessorinopeuden lähennellessä 1 GHz:ä, muistin määrän vaihdellessa välillä 512 MB – 2 GB.

ISEE – IGEP v2

ODROID X2 (tehokkain: sis. ARM Cortex A9 ja 2 GB muistia, mutta ei SATA-liitäntää)

OLinuXino – A10S

Cubieboard
r0ckstore – Cubieboard
An introduction to Cubieboard (PDF, kuvilla ryyditetty)

Gumstix – pepper

BeagleBoard

Raspberry Pi – FAQs

PandaBoard – Board References

 

Arduino-mikrokontrolleri

arduinomega2560r3front

Arduino-mikrokontrolleri, joka voidaan liittää mm. Windows-pohjaiseen tietokoneeseen USB-liittimen kautta, on kohdistettu hiukan erilaiselle kohderyhmälle kuin yhden piirilevyn tietokoneet, vaikkei jälkimmäistäkään useinkaan käytetä pelkästään henkilökohtaisen tietokoneen korvikkeena, vaan sekin voi olla osana esim. jonkin järjestelmän ohjausta, järjestelmällä voiden viitata niin elektroniseen sellaiseen kuin Internet-pohjaiseen palveluun. Arduino on lähtökohtaisesti tarkoitettu mataloittamaan kynnystä kontrolloida mm. sensoreita, dataloggereita, moottoreita ja GPS-paikantimia ilman, että tarvitsee tietää mitään erityistä elektroniikasta. Arduinoa käskytetään C-ohjelmointikieltä muistuttavalla kielellä. Arduinoon on saatavissa lähemmäs sata erilaista laajennusosaa, joita kutsutaan “shieldeiksi”. Nämä shieldit ladotaan Arduino-piirilevyn päälle, osan niistä tarjotessa mahdollisuuden latoa vielä niidenkin päälle jokin muu shieldi (esim. Ethernet-shieldin päälle voi latoa Data logging -shieldin.

Arduino – Introduction
Arduino – Homepage
Arduino – FAQ
Adafruit – Arduino shields

Arduino-mikrokontrollereita on useita erilaisia ja projekti itsessään on avoin laitteisto -tyyppinen eli kuka tahansa voi rakentaa saatavilla olevien tietojen pohjalta oman Arduino-yhteensopivan laitteistonsa. Eräs tälläinen on Netduino, jota voidaan ohjelmoida mahdollisesti mukavammin Visual Studiolla, ohjelmistokehyksenä ollen Microsoftin .NET Micro Framework, mikä voi miellyttää C#-ohjelmointikielestä pitäviä. Shieldien käytettävyydessä voi olla rajoituksensa tai haasteensa, jos sopivia ohjelmistokirjastoja ei ole saatavilla .NET-ympäristöön.

Arduino – Products
Netduino 2
What Is an Arduino Shield and Why Should My Netduino Care?

 

UDOO

Yhden piirilevyn minitietokoneiden ja Arduinon yhdistäjäksi on tulossa UDOO (lokakuussa 2013), jossa yhdistyy samalla pienehköllä piirilevyllä tehokas minitietokone ja Arduinon elektroniset komponentit. Avainsanoina: ARM Cortex A9, dual/quad core 1 GHz, DDR3 1 GB, OpenGL, HDMI, Ethernet, WiFi module, Micro SD ym.

UDOO

Leave a Reply