8. elokuuta 2011

Tuloste laboratoriotuloksista vielä hakematta, mutta soiton perusteella saatu tietää, ettei laboratoriotesteissä, joissa otettiin näytteitä, joiden perusteella arvioitaisiin mm. maksan toimintaa, ilmennyt mitään erityistä. Sama päti myös joukolle muita verenkuvan tarkasteluun tarkoitettuja näytteitä. Testit valikoita siinä yhteydessä, kun kävin lääkärillä tutkituttamassa jalkojani polvista alaspäin, joista niistäkään ei sillä tutkimisella mitään erityistä löytynyt.

23. kesäkuuta 2011

P-Gluk (alkuarvo): 5.9 mmol/l
P-Gluk (1 tunnin kuluttua): 7.6 mmol/l
P-Gluk (2 tunnin kuluttua): 5.8 mmol/l

P-K: 3.7 mmol/l (3.3 - 4.9)
P-Na: 143 mmol/l (137 - 145)

B-HbAlc: 35 mmol/mol (20 - 42)
B-Hb-AlC: 5.4 % (4 - 6)

Mielipide

Tulosten mukaan joillain rajoilla ilmeisesti ollaan lähtöarvojen osalta, mutta elimistö reagoi nieltyyn annokseen aivan normaalisti, eikä itse glukoosikokeen aikana ei esiintynyt mitään erityisiä tuntemuksia.

Viitteet ja liitteet

Glukoosikoe ("sokerirasituskoe") (Pt-Gluk-R1) (artikkeli, Duodecim: Terveyskirjasto)
16. maaliskuuta 2010

S-TSH: 0.71 mU/l (0.4 – 4, kaikki)
fP-PTH: 39.7 ng/l (8-73)
fS-CT: alle 1.0 (alle 3.8)
S-D-1,25: 91 pmol/l (45-165)
S-tGAbA: alle 1 U/ml (0-7)
fP-Gluk: 5.9 (4-6)
p-K: 3.8 mmol/l (3.3 – 4.9)
p-Na: 141 (137 – 145)
fS-Ca-Ion: 1.17 mmol/l (1.16 – 1.3)
fS-pH: 7.35 (7.32 – 7.42)
S-CaIon 7.4: 1.18 (1.16 – 1.3)
fP-Pi: 1.22 mmol/l (0.71 – 1.53)

Mielipide

Verenkuvat ja monet muut verinäytepohjaiset tutkimukset osoittautuivat yleensä aina normaaliarvojen rajoissa pysyväksi, eikä niistä sellaisenaan ole koskaan selvinnyt suoraan mitään, mikä selvittäisi esim. ummetuksen syyn tai johdattaisi edes jäljille.

Viitteet ja liitteet

Perusverenkuva (sanasto, Darwin Media Oy: Poliklinikka.fi)
Lääkehoitoon liittyvät laboratoriotutkimukset (artikkeli, Lääketietokeskus: tietoa lääkkeistä ja terveydestä)
Täydellinen verenkuva (kuvaus, Yhtyneet Medix Laboratoriot: laboratoriokäsikirja)
Perusverenkuva ja trombosyytit (kuvaus, Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri: laboratorio-ohjekirja)
1. joulukuuta 2006

S-K: 4.1 (3.6 – 4.6)
S-Na: 143 (137 – 145)
S-Osmol: 306 (285 – 300)
P-ADH: 0.9

viitearvot:

alle 2.0 ng/l, kun S-Osmol alle 284 mosm/kg H20
2.0 – 11 ng/, kun S-Osmol 284 – 300 mosm/kg H20

Mielipide

Medix-laboratoriolta kesti kokonaiset 9 viikkoa saada tulokset aikaiseksi, vaikka normaalisti nämä tulokset saataisiin aikaiseksi parissa viikossa (otettu Terveystalon laboratoriossa). Kuitenkin, jos tuloksiin on luottamista, niin tietyllä annoksella Ritalin joko itseisarvollisesti tai yhdessä ruokavalion/ummetuksen vuoksi aiheutti kehon nestetasapainon aivan pieleen heittelehtemisen (keho pyrki kuvitellusta liiasta vedestä eroon). Tila palautui normaaliksi Ritalinin vaikutuksen päätyttyä, kuten aina ennenkin.

Viitteet ja liitteet

Antidiureettinen hormoni (artikkeli, useita sisällöntuottajia: Wikipedia)
Ritalin (kuvaus, Lääketietokeskus: Lääkeinfo.fi)
Antidiureettinen hormoni, plasmasta (kuvaus, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri: Huslabin tutkimusohjekirja)
22. huhtikuuta 2003

Vasen: 1.2, oikea: 1.2. Silmät taittovirheettömät.

11. lokakuuta 2002

Histamiini > 5
kontrolli > 0
koivu > -
leppä > -
timotei > -
koiranheinä > -
pujo > -
voikukka > -
koira > -
kissa > -
hevonen > -

Viitteet ja liitteet

Ihopistokoe (kuvaus, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri: ohjepankki)
6. syyskuuta 2000

Bronkolyyttikoe PT-PEF: ennen lääkettä 9.82 l/s = 589.20 l/min, lääkkeen jälkeen 9.84 l/s =590.4 l/min

Spirometria: FEV1 4.97 (norm: 5.06, 107%), FEV1/FVC 77.38 (norm: 85.46, 90%)

Viitteet ja liitteet

Keuhkojen toimintakokeet (kuvaus, Seinäjoen lääkäritalo: palvelut)
1. syyskuuta 2000

Tehnyt nyt kahden viikon PEF-seurannan ja toisen viikon Ventolinen kera. Kertoo, että viime aikoina hengitysoireet selvästi lisääntyneet, tosin kertoo kiinnittäneensä niihin paljon enemmän huomiotakin. PEF-tasoissa ei juuri vuorokaudenaikaista vaihtelua näy. Välillä lääkevaikutusta näyttäisi olevan ja välillä taas ei mitään eroa ole puhalluksissa ollut lääkepuhallusten aikana. Kuitenkin normaalitasolla, parhaimmillaan PEF 630. Huonoimmillaan 540. Huomannut, että hengenahdistusoire yleensä helpottaa, jos pienen määrän siideriä ottaa. Aikaisempaa jonkin verran rauhallisemman oloinen. Asiallinen. Keskustelun aikana ei mitään hengenahdistus- tai kuristustunnetta päällepäin esille. Hengitystiheys tavallinen. Mieleeni kyllä tulee, että olisi enemmänkin lihasjännityspohjaiselta perustalta lähtöisin, vähän paniikkihäiriötyyppisesti. Tarkistetaan vielä spirometria. Ilmeisesti kuitenkaan varsinaista hengityselinsairautta tai sydänsairautta ei pitäisi olla, kun hyvinkin 10 km jaksaa kävellä.

Mielipide

Hengitysoireet ovat todennäköisesti olleet oireita, jotka ovat johtuneet ruokavaliosta/ummetuksesta, sillä vaihtelu hyvin hengittävyyden/jaksavuuden ja nopean hengästymisen välillä on liian nopeaa, liittyäkseen mitenkään esim. astmaan tai mihinkään orgaaniseen vikaan.

Viitteet ja liitteet

Astman omahoito (artikkeli, Darwin Media Oy: Tohtori.fi)
12. toukokuuta 2000

Skooppi vaivatta esophagukseen joka koko matkalta aivan siisti. Käännetyllä putkella les pitävä. Cardia, fundus ja corpus siistit. Ventrikkeli laajenee ja supistuu normaalisti. Antrumissa puntäpläisyyttä lieväasteisen gastriitin merkkinä. Prepylorisesti nuppineulanpään kokoiset 2 matalaa eroosiota. Ventrikkelissä ei ole tuumoria eikä ulcusta. Pylorus on symmetrinen. Bulbus duoden ja sen jälkeen duodenum aivan siistit. Otettu biopsioia purkkiin I duodenumista, purkkiin II anturmista, purkkiin III corpuksesta. Skopiadiagnoosi: Gastritis antri.

Viitteet ja liitteet

Gastroskopia (mahalaukun tähystys) (artikkeli, Gastrolab: kysymyksiä ja vastauksia)
9. toukokuuta 2000

Lähetetty Gilbertin tauti epäilynä. Ollut useamman vuoden ajan ylävatsaturvottelua ja -ahdistuksen tuntua. Ummetusta. Omalääkäri katsonut laboratoriokokeita laajalti ja niissä S-Bil koholla 44 ja toistetuissa tutkimuksissa taso 35-52. Muut maksaentsyymit normaalit, samoin kalsium, endomysiinivasta-aineet, PVK ja CRP. TSH ja laktoosirasitus olleet normaalit samoin plv. Ulosteen veri toistetusti negatiivinen. Yrittänyt erilaisia dieettejä. Ikteeriseksi ei ole koskaan itseään havainnut, keltaisuudesta mainitsi kerran kaveri sulkapallopelin päätteeksi. Lähettäneen lääkärin toimesta ylävatsan uä tutkittu ja se on ollut normaali. Keskittymiskyvyn vaihtelun ja huonontuneen lähimuistin takia tutkitaan neurologin ja psykiatrin toimesta. Yleistila hyvä. Asiallinen ja orientoitunut. Sydämen eikä keuhkojen ausk. erityistä. Maksa kylkikaaressa. Abdomenin alueella ei aristuksia eikä resistanssejä. Ei alaraajaturvotuksia. Kliinisesti euthyreoottinen. Nyt katsottu LD, joka normaali, joten hemolyysi ei potilaan bilirubiitasoa ole nostamassa. Todennäköisesti kyseessä on Gilbertin oireyhtymä, häiriö on hyvänlaatuinen. Hoidon, elämäntapaohjeiden tai seurannan tarvetta ei ole. Toisaalta Gilbertin tauti ei vatsavaivoja kyllä selitä ja tämän takia päädytään tekemään OGD, samalla katsotaan konjugoitunut bilirubiini, joka pitäisi Gilbertin taudissa olla normaali.

Mielipide

Gilbertin syndrooman osalta lääkäreitä on ohjeistettu kertomaan potilaalle, ettei se vaikuta millään tavalla elämään, eikä siitä tarvitse edes välittää. Toisaalta kaikki siihen kytketyt oireet kaikkosivat, kun myöhemmin muutti ruokavaliota.

Viitteet ja liitteet

Gilbertin oireyhtymä (artikkeli, Duodecim: Terveyskirjasto)
13. maaliskuuta 2000

S-BIL: 52 umol/l (2 – 20)

Viitteet ja liitteet

Bilirubiini (P-Bil) (kuvaus, Duodecim: Terveyskirjasto)
15. marraskuuta 1999

S-BIL: 35 umol/l (2 – 20)

8. marraskuuta 1999

Ylävatsan ultraääni oli täysin normaali. Ulosteen veri x 3 alavatsaa kuvaavana myös negatiivinen. Potilas kertoo, että vatsavaivat ovat nyt helpottaneet eikä niitä tunnu juuri ollenkaan. Keskittymishäiriöistään yms. psyykkisistä häiriöistä lukenut internetistä. Tick-oireita kertoo esiintyneen. Mielestäni vatsatutkimukset voidaan nyt jättää tähän. Tarkistetaan kuitenkin vielä bilirubiini, koska jäi koholle ja tämän syy jäi epäselväksi. Mielestäni tämän potilaan kohdalla psykiatrinen tuki, esim. jokin terapia, olisi kyllä indisoitu ja sairastumismahdollisuuskin on olemassa.

Mielipide

Näihin aikoihin alkoi syvä "akateeminen kiinnostus", joka kohdistui "aivojen seutuville" liittyviin asioihin, eikä tämä kiinnostus ole sittemmin laantunut.
3. marraskuuta 1999

Sappirakko normaali. Maksa kylkikaaressa ja normaalirakenteinen eikä laajentuneita sappiteitä ole. Haima näkyy kohtalaisesti, kaputosa vähän huonommin, häntä ei lainkaan. Näkyvä osa on normaali, samoin para-aortaalitila. Munuaisissa ei näy poikkeavaa ja perna on kylkikaaressa ja normaali. Haima ei näy kokonaan, näkyviltä osin löydös normaali.

Mielipide

Jälkeenpäin ajatellen suolisto olisi ollut olennainen tutkimuskohde, mutta voitaneen ajatella näistäkin tutkimuksista olleen hyötyä vaihtoehtoisten selitysten rajaamisessa.
27. lokakuuta 1999 – 30. lokakuuta 1999

F-hHb-O: negatiivinen (27.10., 28.10. ja 30.10.1999)

(positiivinen tulos viittaisi mahasuolikanavan verenvuotoon.)

28. lokakuuta 1997

Krea ja laktoosirasitus normaalit. Vatsaoireita ei tullut laktoosirasituksen aikana.
0 min: 5.3 mmol/l
20 min: 6.5 mmol/l
40 min: 7.7 mmol/l
fS-Krea: 87 umol/l (55 – 105)

Tämä sivusto esitti sisälletyn tietoaineiston ja tämän tiedon välisten keskinäisten suhteiden avustuksella väittämän, jonka mukaan kaikki esiintyneet negatiiviset oireet olisivat pysyneet poissa ja että saadut diagnoosit ovat olleet tarpeettomia, jos olisi vain osattu tutkia ja hoitaa oikein. Hypoteesina oli, että kaikki kuvaillut oireet ovat häivytettävissä, mahdollisesti jopa pelkällä ruokavalion säätämisellä. Lopputulemana oli, että kaikki oireet saatiin häivytettyä. Palvelimen resursseja muuhun käyttöön vapauttamiseksi, on kaikista yksittäisistä sivuista tuotettu automatisoidusti esigeneroidut versiot, joista yksi sivu on juuri paraikaa tässä esillä tarkasteltavaksesi.

Lue lisää PDF-dokumentista "Ryydyiksnä — Taustakertomus ja ideakuvaus".