3. elokuuta 2011

Ravitsemusterapeutin aika ei voinutkaan olla silloin, kuin se oli lääkärin kanssa sovittu olevaksi. Jostain syystä ajanvaraus oli tehty eri kaupungissa olevaksi kuin mihin sain tiedon sähköpostilla ja mistä oli lääkärin kanssa sovittu. Lääkäri tiedotti tietooni pahoittelunsa asiasta kerrottuani, mutta vaihtoehdoksi jäi ottaa seuraava vapaa, joka on syyskuulla. Tässä oli kyse julkisen puolen amk:n koululääkäristä (jatkossa YTHS), joka oli tehnyt lähetteen yksityiselle ravitsemusterapeutille, joka käy vastaanottamassa potilaita kertaa kuussa.

Mielipide

Pyysin välillisesti ravitsemusterapeuttia soittamaan ensi viikolla, jotta voisin tiedustella häneltä kuinka sopiva hän olisi oireideni syiden jäljittämiseen. Ounastelin, että osa kysymyksistäni sopisi paremmin endokrinologille esitettäväksi, mistä tietynlaisen vahvistuksen sainkin. Endokrinologi on itseasiassa sellainen osaaja, jonka palvelut minulta suorastaan topakasti kiellettiin samaisen koululääkärin toimesta. Jäi epäselväksi, miksi niitä ei voi käyttää. Nyt kun materiaalia (käytettyjä ruokavalioita yms.) alkaa olla ravitsemusterapeutille näytettäväksi ja jäsenneltynä, voisi alkaa harkitsemaan muitakin ravitsemusalan ammattilaisia kuin mitä on satuttu ensinnä ehdottamaan.
16. heinäkuuta 2003

Se tummahiuksinen miekkonen, joka oli töissä toisessa firmassa, joka hoiteli Kaukaan "yleiseen viihtyvyyteen liittyviä palveluita" (itse olin vihertöissä hoitamassa Kaukaan ja sen omistamien kiinteistöjen viheralueita) tuli ennen työpäivän aikaista ruokatuntia, käsiäni vessassa pestessäni jutustelemaan sitä sun tätä, jotenkin pyrkimyksellisen oloisesti. Ruokailun jälkeen hän seisoskeli muiden alueella työskentelevien firmojen työntekijöiden ja Kaukaan omien työntekijöiden joukossa ja huikkasi sieltä keskeltä "Terve!" siihen tapaan kuin olisimme tunteneet jo pitkään. Heitti vielä yhden kommentin päivän lämpimyydestä ja työn tekemisestä sellaisessa säässä. En moikannut enkä kommentoinut takaisinpäin, sillä oli oletettavaa, että hän pyrki kasvattamaan suosiotaan ja eräänlaista keinotekoista tarpeellisuuttaan yrittämällä antaa muille vaikutelma, että hän tuntee minut ns. paremminkin. Kyseistä toimintaa esiintyi runsaasti aikoina, jolloin kirjoittelen netissä eräästä oireyhtymästä, jonka stereotyyppin attribuoitiin tietynlainen naiivius ja "sokea luottamus muihin ihmisiin".

Mielipide

Ihmisten vaikuttaa olevan hankala olla määrittelemättä muita ihmisiä jonkinlaisten kuviteltujen, pysyvien ominaisuuksien kautta. Heti kun alkavat ajattelemaan, että oireet voisivatkin mennä ja tulla jonkin aiheuttajan läsnäolevuuden tai poissaolevuuden suhteen, he sotkeentuvat omissa ajatuksissaan. Toisin sanoen he pelkistävät asioita tehdäkseen niitä itselleen ja muille ymmärrettävämmäksi, mikä tosin ei takaa sitä, että täten ymmärrettävissä olevaksi tulleesta ei kadonnut jotain olennaista.
9. heinäkuuta 2003

Puun juurella ruokatuntia pitäen (Kaukaalla vihertöissä), omia eväitä syöden ja työn aikaisia ja työhön liittymättömiä irtoajatuksia ylöskirjaillen tulin miettineeksi seuraavaa: "Se että sanoo, että tietää, ei tarkoita, että mielestä olisi löydettävissä jokin tietty ajatus täysin käyttövalmiissa ja eheässä, autenttisessa muodossa, sellaisena kuin se koettiin. Tieto voidaan muodostaa ja yleensäkin se aina erikseen muodostetaankin, mutta aina näin ei ole, ei vain ole mahdollista juuri sen kertaisella yrityshetkellä saada tuota tietoa muodostettua. Olisi kuitenkin hiukan väärin tai harhaanjohtavaa sanoa, että tuo tieto ei olisi tuolloin tavoitettavissa, sillä tavoittamisen käsitteen ymmärtäminen on kuulijan omasta vireys- ja muista tiloista riippuvaista; hän saattaa sekoittaa sen kurottamisen käsitteeseen."

Jälkeenpäin ajatellen (vuonna 2011) tästä tulee mieleen Schrödingerin kissa eli jokin voi periaatteessa olla kummin vain, jos ei erikseen kokeile, miten asia oikeasti onkaan. Toisaalta, kokeilu itsessään ei välttämättä vaikuta seuraavan kokeilukerran tulokseen millään lailla.

19. kesäkuuta 2003

"Jos se kello vie akusta kaiken virran", sanoo sähkömiehen 8-vuotias poika. Olin tuolloin vihertöissä hoitamassa Kaukaan ja sen omistamien kiinteistöjen viheralueita, tällä kertaa kartanon pihalla viettämässä ruokatuntia ja "he" olivat hoitamassa sähkötöitä.

Mielipide

En ole aivan varma, halusivatko he vertauksen avulla viestiä minulle jotain siitä mikä minun mieleeni ja olotilaani vaikuttaa (jotkin mietittävät asiat raksuttavat päässä koko ajan), sillä olinhan usein raapustelemassa jotain muistivihkooni tai lukemassa kirjaa, mutta jostain syystä heidän kerrontansa ja elekielentänsä viittasivat pyrkimykseen ajoittaa tuon lausahduksen kertominen siten, että minä sen varmuudella kuulisin.
21. marraskuuta 1986

Olin naperona luokkakaverini luona pelaamassa Kimbleä lattialla ja Pongia MSX:llä. Eräässä vaiheessa liikehdinnässä alkoi olla tietynlaista levottomuutta, johtuen varmaan siitä, etten ollut syönyt toviin. Soitin äidilleni ja kerroin jääväni vielä toviksi. Kaverini isä vaikutti huomioineen liikehdintäni levottomuuden. Hetkeä myöhemmin hän tuli ehdottamaan, josko minäkin haluaisin kokeilla kalanmaksaöljyä, sitä lusikkaan valmiiksi lorauttaneena. Maistoin sitä kyllä, mutta kuten moni muukin sellaista sellaisenaan maistanut, en siitä pitänyt. Pidän tuota tilannetta siinä mielessä ehdollistavana, että aloin pitää kalanmaksaöljyä hyi-hyi -tuotteena.

Sitä en muista olisiko karttamiseni laajentunut myös esim. kalan puolelle. Todennäköisesti ei ole, vaikkakaan en muista syöneenä lapsena kalaa enempää kuin jotain muuta ruokaa. Saamani ruoka oli saattoi olla hiilihydraattivoittoista ja ravitsemuksellisesti hiukan vajaata tyyliin "makaronia jauhelihalla, leipää juustolla, margariinilla ja makkaralla, maitoa päälle", mutten tietenkään muista tarkkaan ihan jokaisen päivän ruoka-annoksia näin jälkeenpäin.

Mielipide

Pidän todennäköisenä, että luokkakaverini isä pyrki tahallaan aiheuttamaan kielteisen ehdollistuman kalanmaksaöljyyn. Syytä en pysty tulkitsemaan, mutta myöhemmin osoittautui, että kaverini itsekään ollut aivan täysin puhdas kaveri siinä mielessä, että häneen voisi kaikessa luottaa.
26. syyskuuta 1985

Ala-asteen käymisen aikoihin minulle kävi tiettynä lukuvuonna usein niin, että jouduin menemään koputtelemaan koulun ulko-ovia koulun jälkeen, josko siivoojatädit tulisivat avaamaan oven, sillä halusin hakea pulpetistani kirjan tai kirjoja, jotka olin unohtanut ottaa mukaan koulusta, jotta voisin tehdä kotiläksyt. Tälläiset hajamielisyyskaudet tai -esiintymät eivät olleet yhtäjaksoisia, mikä jo sinänsä viittaa siihen, että kyse on jostain, johonka voi vaikuttaa. Jälkeenpäin tulkiten ruokavaliosäätöä olisi ollut auttanut suurella varmuudella. Sinänsä sain ala-asteella ihan kelpo arvosanoja (paljon hyviä ja loput enimmäkseen keskivertoja), mutta näin jälkeenpäin ajatellen olisin voinut pärjätä paljon paremmin, jos kotona olisi pidetty parempaa huolta ruokavaliostani.

Toisaalta, asiahan ei tietenkään ole niin yksinkertaista, eikä helposti sormella syyllistettävissä. Jos opettaja sattui joskus pyytämään äitiäni koululle keskustelemaan minun koulumenestyksestäni (harvoin kylläkin), minut laitettiin sivummalle tekemään jotain löytyneitä kryptoja ja muita älypelejä, jotta he voisivat keskustella keskenään rauhassa, mutta koskaan tälläisissä opettaja--vanhempi -keskusteluissa ei todennäköisesti mietetty sitä, olisiko ruokavaliossa jotain korjaamisen varaa tai toimiiko suolisto ok, vaan asioita käsiteltiin "korkeammalla abstraktion tasolla" eli kuinka lapsi tulee sosiaalisesti toimeen muiden ikäistensä kanssa jne. Satuin kuulemaan, koska ne annetut tehtävät olivat liian helppoja ja menin tietenkin pyytämään lisää niitä. Terveydenhoitajista tai lääkäreistä ei kukaan tuolloin, eikä kai nykyäänkään kysellyt syömisestä sen tarkempaa kuin "syötkö monipuolisesti". "Joo, kyl mää. Vissii."

Tämä sivusto esitti sisälletyn tietoaineiston ja tämän tiedon välisten keskinäisten suhteiden avustuksella väittämän, jonka mukaan kaikki esiintyneet negatiiviset oireet olisivat pysyneet poissa ja että saadut diagnoosit ovat olleet tarpeettomia, jos olisi vain osattu tutkia ja hoitaa oikein. Hypoteesina oli, että kaikki kuvaillut oireet ovat häivytettävissä, mahdollisesti jopa pelkällä ruokavalion säätämisellä. Lopputulemana oli, että kaikki oireet saatiin häivytettyä. Palvelimen resursseja muuhun käyttöön vapauttamiseksi, on kaikista yksittäisistä sivuista tuotettu automatisoidusti esigeneroidut versiot, joista yksi sivu on juuri paraikaa tässä esillä tarkasteltavaksesi.

Lue lisää PDF-dokumentista "Ryydyiksnä — Taustakertomus ja ideakuvaus".