14. joulukuuta 2010

Potilas tulee koululääkärin lähettämänä opiskelijaterveyden ja jatkotuen tarpeen arviointia varten. Potilas kokee ongelmakseen lähinnä unettomuuden ja yleensä univaikeudet, joiden kokee häiritsevän opiskelua. Potilas AMK:ssa opiskelemassa IT-alaa ja valmistumassa ensi keväänä. Nyt jo kuitenkin huolissaan tulevaisuudesta ja mahdollisesta työelämässä jaksamisesta unettomuuden vuoksi. Keskeisenä ongelmana ruoansulatushäiriöt ja ravintoon liittyvät seikat. Kokee, että ruoansulatus ei ajoittain toimi ja ravinto ei etene suolistossa. Liikunnalla ja kuidulla yrittänyt asiaa hoitaa. Kiinnittää ravintoon paljon huomiota.

Potilas olemukseltaan hyvin hoikka. Potilas myös lähettänyt ennen vastaanottoa sähköpostiviestin, jossa potilaan hahmotelma omista ongelma-alueista. Kaikista teemoista ei haluaisi puhua, vaan pitäytyy antamaansa kaavioon. Yhtenä ongelmana kokee myös epäluottamuksen suhteessa ihmisiin, joka ilmenee opiskelussa. Epäilee myös tietokonettaan jotenkin hakkeroidun ja sähköpostiin tunkeudutun. Ei voi luottaa siihen, että oma sähköposti menee oikeaan osoitteeseen.

Potilas aluksi erittäin epäileväinen ja varovasti ottaa kontaktiin. Istuu aluksi takki päällä ja aivan tuolin reunalla. Haastattelun kuluessa hiukan rentoutuu ja riisuu takkinsa naulaan. Laaja-alaisesti ja hiukan monimutkaisesti selostaa asioitaan. Syntyy vaikutelma epäluuloisesta ja kenties psykoosipiirteisestä persoonallisuudesta. Sovitaan potilaan kanssa muutaman kerran arviointikäynneistä. Ei suoranaisesti anna lupaa nuorisopsykiatrin tietojen saamisesta, mutta lupaa tuoda tullessaan itsellä olevat raportit ja psykologin tutkimuslausunnosta kopion. Mitään psyykelääkitystä ei nyt käytössä eikä lääkitystä nytkään halua. Potilas peruu seuraavan ajan ja ilmoittaa, ettei ole halukas toistaiseksi jatkamaan käyntejä.

Mielipide

Takin riisuminen myöhemmässä vaiheessa johtui siitä, etten peittäisi takin kahinalla jo ovelta asti alkanutta keskustelua. Tuoli oli mallia "upotukseen luiskauttava", jos siihen olisi istunut vähän peremmälle. Ja sitähän en halunnut tehdä, koska olin valmistautunut sijoittamaan takkina naulaan. Käynti itsessään oli oma valintani, vaikka koululääkäri sellaisen kiinnostuksesta oli ennen minua minulta tiedustellutkin. Päällimmäisenä idenani oli hakea tuntumaa siitä, voisiko jonkun ulkopuolisen henkilön kanssa keskustelu tuoda mieleeni jotain sellaista hyödyllistä, jota ei esiintyisi omassa yksityisessä ajattelussani tai josko jostain tietystä asiasta olisi helpompi keskustella jonkun muun kuin itsensä kanssa. Itse koen, että ongelmana ovat juurikin ruoansulatuksen puolella, mutta on toki myös asioita, joiden ymmärtämiseksi on tarkasteltava laajempaa kontekstia kuin pelkästään omaa kehoa. Saatan jatkaa näitä keskusteluja sen jälkeen kun olen saanut tämän esillä olevan projektin sopivaan vaiheeseen.
16. marraskuuta 2006

Kokonaisuudet eivät pysy hallussa. On oppinut opiskelustrategioita ja nyt on mennyt opiskelut jo paremmin. Helposti menee lukkoon, jos on ympärillä ihmisiä ja pitäisi ratkoa yksinkertaisiakin tehtäviä. Ei pysty silloin keskittymään. Aikoinaan masennukseen on saanut SSRI-lääkkeitä, joista on kokenut alkuun hyvää vaikutusta, mutta ajan oloon ei ole niistä apua saanut. Stimulantteja ei ole saanut. Ruokavaliolla yrittänyt hoitaa, mutta siitäkin vaihtelevia tuloksia.

DSM-4: 24+20 = 44/72, WURS: 33/100.

Anemneesissä on ADHD-piirteitä, mutta ADHD ei ole varma. Keskusteltiin ADHD:n hoitolinjat: tukitoimet (lähimmäis- ja vertaistuki), kuntoutukset (perustuen neuropsykologiseen kykyprofiiliin) ja lääkehoidot. Asiakas ei ole motivoitunut enää mihinkään kuntoutukseen, mutta sen sijaan lääkekokeiluun. Keskustelun jälkeen päätetään kokeilla aloittamalla Concertaa 18 mg 1 x 1.

Mielipide

Tarkkaavaisuushäiriön hoitoon tarkoitettujen lääkkeiden käyttäminen opetti erittäin paljon aivojen toiminnasta. Lääkkeet toimivat hienosti aina sen aikaa kun elimistö pystyi vastaamaan lääkkeiden asettamaan lisätarpeeseen joidenkin tuntemattomaksi jääneiden ravintoaineiden käytettävissä olemisesta. Jälkeenpäin arvioiden ruoansulatuksen toiminnallisuus ei ollut riittävän optimaalinen ja todennäköisesti näinäkin aikoina ummetus oli ollut läsnä, minkä vuoksi elimistö ei saanut käyttöönsä tarvittava ravintoaineita riittävän tasaisena ja nopeana vuona.

Viitteet ja liitteet

Transcendental Meditation reduces ADHD symptoms among students (tutkimusraportti, AAAS: EurekAlert!)
Common characteristics of Adhd (kuvaus, Demand Media Inc.: Livestrong.com)
ADHD - different types overview (kuvaus, ADHD Information Library: Newideas.net)
Types of ADHD: Inattentive, Hyperactive, and Combined Types (kuvaus, WebMD)
ADHD:n esiintyvyyden vaihtelu (kuvaus, Duodecim: Terveyskirjasto)
Western diet link to ADHD (tutkimusraportti, Telethon Institute for Child Health Research: Media Centre)
New insight into ADHD (artikkeli, ScienceDaily LLC: ScienceDaily)
ADHD Diagnostic Criteria (DSM IV) (kuvaus, Susan Macintosh: ADHD Coaching)
25. heinäkuuta 2001

Ollut neuropsykologisissa tutkimuksissa lähinnä muistivaikeuksien vuoksi mutta oireisto vaikuttanut aikaisemmin enemmän psyykkiseltä. Myöhemmin potilasta tutkittiin v. 2000 Asperger-epäilynä ja nyt tehdyissä tutkimuksissa jossa käynyt konsultaatiossa mm. [eräässä lääkärikeskuksessa] jossa todettu Asperger-oireyhtymään sopiva oirekuva jossa mukana Touretten-oireyhtymään sopivia piirteitä.

Suunniteltu että yleissairaalan poliklinikalla mietitään sopivaa lääkitystä jonka jälkeen jatkaa kuten aikaisemminkin neuropsykologilla ja myöhemmin neurologi ja työvoimatoimisto ja oma tk-lääkäri vastaavat jatkohoidosta.

Helmikuussa potilas ilmoittanut, että Efexor sopinut hyvin ja tällöin vaihdettu lyhytvaikutteinen Efexor depot-valmisteeseen, tämän jälkeen potilaalle oli vielä varattu aika mutta hän ei tullut eikä ilmoittanut.

Mielipide

Mielenkiintoista on se kuinka pitkälle jostain saatu diagnoosi tai väittämä johonkin oireyhtymään sopivasta oirekuvasta kantaa. Touretten oireyhtymä sai lisämaininnan toisen oireyhtymän rinnalla käytännössä pelkästään kertaalleen kysäisemällä sopiiko se, kuinka hyvin kuvaan mukaan. Vastauksena oli: "voin mä laittaa senkin tähän, jos haluat." "No laita vaan." Työvoimatoimiston edustajaa oli paria vuotta myöhemmin, kun aloin epäillä koko Aspergerin syndrooma diagnoosina, erittäin vaikea tavoittaa. Ikäänkuin hän olisi halunnut välttää sellaista tilannetta, jossa hän saattaisi joutua alttiiksi sille koettelemukselle, jossa hän tulisi muistutetuksi siitä, että hän ei oikeasti erottaisi aspergerinsyndroomaista tavallisesta ihmisestä. Hiukan hämmentäviä nämä maininnut siitä, että en ole ilmoittanut tulematta jättämisestä. Se ei vastaa omia muistikuviani ja taipumuksiani.
21. helmikuuta 2001

Potilaan on ollut vaikea tulla psykiatrin vastaanotolle, peruuttanut pari kertaa varatut ajat, mutta lopulta käynyt tutkimuskäynneillä 9.1. ja 15.1.2001. Lisäksi 17.1.2001 pidetty yhteisneuvottelu neurologien ja yleissairaalapsykiatrin kesken potilaan hoidosta.

Psykiatrisilla tutkimuskäynneillä potilaan on erittäin vaikea jäsentää kokonaisuutta, vastaukset ovat hapuilevia, on vaikeuksia muistaa tunnetiloja edellisiltä päiviltä tai joidenkin kohtaustyyppisten oireiden kohdalla. Potilaan on myös vaikea kuvata itseään ja omaa vointiaan. On tutkinut paljon sekä Aspergerin oireyhtymää, että tarkkaavaisuushäiriöitä ja pyrkii etsimään jotain lääkitystä mikä saattaisi auttaa vointiin. Omalta lääkäriltä oli jo saanut Efexor-lääkityksen, jota ollut vielä aloittanut ja haluaa siitä keskustella täällä.

Saa mukaansa lääke-esitteen ja tulee siihen tulokseen, että kannattaisi lääkitystä aloittaa, joten potilaalle aloitetaan 15.1.2001 Efexor 37,5 mg x 2. Varataan vielä kontrolliaika huhtikuun loppuun.

29. tammikuuta 2001

Yllättäen keskeisen keskustelunaihe on potilaan esittämä epävarmuus, ettei Aspergerin syndroomasta olekaan kysymys. On miettinyt onko kysymys kuitenkin syvästä depressiosta, oireiden yhteensopivuuden vuoksi. Kertoo kaverillaan olevan lukihäiriön, hänenkin oireet sopisivat varsin hyvin. Yritän keskustella potilaan kanssa rakentavasti aiheesta. Mielestäni on yllättävää, että asiat ovat kääntyneet näin päin. Potilas vaikuttaa varsin tyytymättömältä vastaanottokäynniltä saamiinsa vastauksiin. Sovittiin, että neurologille voidaan myöhemminkin aika varata, mikäli sellaisia asioita ilmaantuu, joita haluaa kysyä.

Mielipide

Kriittisyyden herääminen on alkanut.

Viitteet ja liitteet

Top 100 Misdiagnosed Diseases (lista, Health Grades Inc.: WrongDiagnosis.com)
But why would you want to label yourself like that? (artikkeli, Anne Corwin: Existence is Wonderful)
Small talk (sarjakuva, Randall Munroe: xkcd)
Asperger's: Hollywood's new black? (artikkeli, Salon Media Group Inc.: Salon)
15. tammikuuta 2001

Tuo mukaansa täytetyn BECK:n kaavakkeen, jossa on merkinnyt vointiaan eri päivinä ja kellonaikoina. Kertoo, että terveyskeskuslääkäri lähetti ja kävi spirometriassa. Terveyskeskuslääkärille kirjoittanut päiväkirjaa voinnistaan. Tuo taas esiin, että huono keskittymään, väsynyt, aivot eivät aina toimi, toisaalta päättelykyvyssä ei ole vikaa ja se, että on muistamaton, ei aina liity väsymykseen. Saattaa esim. mennä olohuoneesta keittiöön ja tuleekin jotain muuta mieleen, unohtaa mitä oli hakemassa, palaa takaisin ja muistaa, että oli leipiä hakemassa, tekee uudet leivät, vaikka edelliset odottivat olohuoneessa.

Haluaa myös mainita, että mielestään ollut yksi epilepsiakohtaus, kerran kaupassa oli sellainen tilanne, josta ei muista mitään ja ajattelee, että se oli muistikatko.

Murrosiässä oli sellainen ikäänkuin pakkoajatus, että "ajatuksia kuunnellaan", mutta sellaista ei enää ole. Koulussa oli tietty kaveripiiri, siinäkin saattoi joskus tulla tunne, että ei kuulu joukkoon. Ei ole koskaan ollut luokan kiusanhenkin. Koulumenestys on ollut keskivertoa.

Mielipide

En enää muista, miten olen kuvaillut epilepsimäistä kohtaustani, mutta kyseistä ajankohtaa läheisten kuukausien aikana oli esiintynyt viitisen kappaletta tilanteita, joiden yhteydessä päässä tuntui jonkinlainen "naksahdus", jonka jälkeen olin hetken aivan "seis", enkä oikein ymmärtänyt mitä ympärilläni tapahtui, enkä pystynyt vastaamaan minulle esitettyihin kysymyksiin. Olin ikäänkuin hetken aikaa "pysähdyksissä", kunnes sitten muutaman sekunnin tai eräässä tapauksessa vasta kymmenen sekunnin kuluttua alkoi ilmenemään eloa. Kaikki nämä tilanteeet esiintyivät normaaleissa päiväsaikaisissa ihmisten kanssakäymistilanteissa. Esim. kirjastossa juuri sillä hetkellä kun oli lainaustiskillä lainaamassa kirjoja.
9. tammikuuta 2001

Peruuttanut pari kertaa aikansa, mutta soitettu ja lopulta tullut vastaanotolle. Potilas itse tuo esiin, että muistissa ongelmia, jos esim. joku kysyy liian laajan kysymyksen ja stressiä ei pysty vastaamaan kysymykseen, kun tulee stressiä, alkaa hötkyillä. Jos on niin, että tavoittelee jotain sanaa, eikä saa sitä sanottua, vaikka se on mielessä. Potilas kertoo, että kun edellispäivänä suunnittelee sanovansa jonkin asian, kuitenkin seuraavana päivänä sen unohtaa. Liian usein myös joutuu kertaamaan tuttujakin asioita. Vaikea muistaa mitä asioita kertonut jollekin kaverille ja kertoo asiat uudestaan. Kavereita on kuitenkin. Pari kertaa kuukaudessa käyttää alkoa, lähinnä rentoutuakseen, ei kuitenkaan ilmeisesti ylenmäärin.

Potilaan vastaukset ovat useinkin jotenkin hapuilevia ja tuntuu todella, että hänen on vaikea jäsentää kokonaisuutta. Uni: viime yönä ei saanut nukuttua ja yleensäkin valvoskelee ja menee klo 12.00 jälkeen vasta nukkumaan, nukahtaminen on vaikeata ja usein aamulla klo 14.00:kin saakka. Iltaa kohden tuntuu piristyvän. Tällä hetkellä työttömänä. Saa mukaansa depressioesitteen ja BECK:n kyselykaavakkeen ja myös Efexorin mainoksen, kun oli jostain nähnyt Efexorin nimen ja sitä käyttänyt tarkkaavaisuushäiriöihin.

Mielipide

Mainitusta Efexorista oli sattuvasti esite erittäin helposti huomattavana, kansilehti katsojaan päin, huonetilassa olleen kirjahyllyn kirjojen selkemyksiin nojaamassa. Eli ei sinänsä ihme, jos kyseinen lääke sattui tulemaan mukaan keskusteluihin.

Viitteet ja liitteet

Beck Institute (sivusto, Beck Institute)
BDI-II - Beck Depression Inventory®-II (tuotesivusto, Psykologien kustannus Oy)
Beckin masennustesti (Beck Depression Inventory, BDI) (kuvaus, Timo Ahjos: ahjos.net)
7. marraskuuta 2000

Kyseessä on lappeenrantalainen mies, joka aikaisemmin ollut nuorisopsykiatrilla tutkittavana ja tuolloin todettu depression kaltaista oirekuvaa, johon liittyi epätyypillistä hajanaisuutta ja keskittymisvaikeutta. Tehdään yleissairaalapsykiatrinen konsultaatio. Hyötyisikö mistään psykiatrian puolen hoidoista ja onko mahdollisuuksia lääkehoitoon. Potilas itse on tiedustellut mahdollisia lääkehoitoja, joita en osaa tarjota.

3. marraskuuta 2000

Aivoaineen signaali on normaalia. Harmaan ja valkean aineen jakaumassa ei tule poikkeavaa esiin. Aivokammiot ovat kooltaan tavanomaiset. Kortikaaliset sulkukset ovat kooltaan normaalit. Corpus callosumin paksuus on normaali, mutta sen ap-mitta on hieman tavanomaista lyhyempi eikä sen dorsaaliosa kaarru niin pitkälle kaudaalisuuntaan kuin yleensä. Basaaliganglioien, talamusten, ponsin ja pikkuaivojen signaalit ovat normaaleja. Sellan ja foramen magnumin seuduissa ei ole poikkeavaa. Sinuiittimuutoksia ei ole ja mastoidealokerostot ovat normaalisti ilmapitoiset.

Corpus callosumin ap-mitta on hieman tavanomaista lyhyempi, eikä sen dorsaaliosa kaarru niin pitkälle kuin kaudaalisuuntaan kuin yleensä. Nämä muutokset ovat vähäisiä ja normaalivariaatiokin on laaja corpus callosumin volyymissä.

Mielipide

Jossain mielessä olen ollut hiukan pettynyt siihen, etteivät aivoni olekaan olleet erityisen erikoisia. Joudun siis perustelemaan eksentrisyyttäni jollain toisella tapaa.

Viitteet ja liitteet

Introduction to Magnetic Resonance Imaging (MRI) (artikkeli, National High Magnetic Field Laboratory: Magnet Lab)
10. elokuuta 2000

Kävi lääkärikeskus [lääkärikeskuksen nimi] erikoislääkäri [erikoislääkärin nimi] vastaanotolla ja diagnoosiksi varmistui Aspergerin oireyhtymä, todettiin lisäksi myös Touretten oireyhtymään sopivia piirteitä. Kuntoutusosio konsultaatiosta oli varsin lyhyt. Todettiin että on tärkeää kuntouttaa sosiaalisesti, valmentaa yhteiskuntaa varten, miettiä mikä ammatti kiinnostaa ja mitkä resurssit siihen ovat ja miten opiskelua voitaisiin helpottaa/joustaa ja muutoinkin tukitoimia tulee miettiä. Tehdään myös sosiaalihoitajan konsultaatio ja varataan käsittelyaika kuntoutuspalaveriin.

Mielipide

Tässä vaiheessa oltiin jo lähdetty väärille urille, vaikka olisi pitänyt jo aiemmin tarkastella sitä, onko todella aiheellista ikäänkuin "lukita" diagnoosi, eikä enää tarkastella sitä vaihtoehtoa, josko tarpeet "sosiaaliselle kuntouttamiselle" ja "yhteiskuntaan valmentamiselle" olisivat tarpeettomia, jos vain löydettäisiin varsinainen oireiden aiheuttaja.
1. heinäkuuta 2000

Jonkinlaista tunteiden ilmaisun vaikeutta oli lapsena. Pienenä oli kova kiinnostus lukea, hän ei halunnut jättää yhtään lukemisen arvoista kirjaa lainaamatta ja lukematta. Lapsena oli sosiaalisen kontaktinoton vaikeuksia siten, että koulussa välitunneilla saattoi mennä mäelle istumaan tai jonnekin muuanne kauemmas jonkin kiven päälle, kun ei osannut tai tahtonut olla muiden kanssa ja ei tiennyt, miten hakea kontaktia. Koulussa oli hyvä ja aina ensimmäisenä vastaamassa tunneilla. Yläasteella alkoi innostua tietokoneisiin.

Yläasteaikoihin alkoi syömään kotona yksikseen ja olla enemmän omissa oloissaan. Ammattikouluaikoina oli toisinaan vaikeuksia ymmärtää joidenkin itselle uusien asioiden toimintaa kuten transistoreiden, mutta toisinaan vaikeat asiat tuntuivat helpolta oppia.

Puhelinkeskusteluista kertoo esimerkin tilanteesta, jossa puhelinkeskustelun kulku tuntuu niin vaikealta kuvitella mielessä, että sitä on ensin hahmoteltava paperille. Kieltää kuitenkin sen olevan jokakertaista, vaikkakin mainitsee konseptien sekoamisesta, jos puhelinkeskustelu ei etenekään siten, miten papereilla on kirjoitettu.

Pakonomaista tarvetta kotoa lähtiessä tarkistaa paikat ja ovea sulkiessaan pitää kättä taskussa ja varmistaa, että avaimet ovat siellä. Tavaroiden ja tiedostojen epäjärjestys häiritsee.

Ei ole motorisesti kömpelö ja kertoo pelanneensa paljon sulkapalloa viime aikoina. Mainitsee siitä, kuinka sulkapallon säännöt tapaavat joskus unohtua pelin aikana, vaikka on pelannut tutuilla säännöillä jo pitkään. Motoriikan hienosäätö on välillä jollain tapaa hukassa.

Sentraalisen koherenssin ongelma, joka ilmenee siten, että ensin kiinnittää huomiota yksityiskohtaan, jonka jälkeen vasta asia laajenee. Vaikeuksia eksekutiivisissa toiminnoissa, eli vaikeus suunnitella ja ylläpitää toimintaa ja strategiaa, jolla jokin lopputulos saavutetaan.

ASDI:ssä täyttää Aspergerin syndrooman seulontakriteerit ja samoin ICD10:n ja DSM IV:n kriteerit. Suurimmat ongelmat aspergerin syndroomaisilla on sosiaalisessa vuorovaikutuksessa, joka ilmenee mm. vaikeutena lukea kehonkieltä, toisten mieltä, kavereita haetaan väärällä tavalla tai ei osata hakea niitä ollenkaan.

Mielipide

Tämä diagnoosi tuli aivan liian helposti. Itseasiassa diagnoosin tekijä oli eräänlainen "diagnoosin maahantuoja", joka tavallaan tarvitsikin uusia asiakkaita viestinviejiksi jms. Jälkeenpäin ajatellen diagnoosista on ollut enimmäkseen haittaa, jos sitä on jossain hyödyntänyt, sillä kanssaihmiset ovat kovin mieltyneitä stereotyyppiseen ajatteluun. Lukuisia kertoja ovat ihmiset tulleet selittämään jotain asiaa minulle esim. siten kuin asia olisi selitettävä minulle ilman abstraktien ilmauksien painolastia. Ikäänkuin kaikki jonkin diagnoosin saaneet olisivat samasta peräisin samasta muotista. Lisäksi tässä korostuu ylenmäärin ongelmapuoli, vaikka todellisuudessa lapsuus ei tietenkään ollut silkkaa vaikeutta täynnä. Siltikin on mielenkiintoista, että jo lapsena esiintyi samanlaisia mielialan, keskittymiskyvyn, muistitoimintojen ja sosiaalisuuden yms. vaihtelua kuin aikuisenakin - välillä kaikki sujui aivan ok ja helposti, vaikka itse tilanne olisi kompleksinen. Olennaista kuvauksen tulkinnan kannalta on ymmärtää, että mainitut ongelmat eivät ole pysyviä, eikä mainitun diagnoosin kriteerien täyttyminen merkitse itseasiassa mitään.

Viitteet ja liitteet

Asperger Syndrome and central coherence theory (artikkeli, Terra Cary: Aspie strategy)
The beauty of the geek (artikkeli, Salon Media Group Inc.: Salon)
Central coherence (sanasto, project is led by Russell Poldrack: Cognitive Atlas)
Holism (artikkeli, useita sisällöntuottajia: Wikipedia)
NBC "Community" - Asperger's (artikkeli, Google: YouTube)
Characteristics of Asperger's disorder (kuvaus, Demand Media Inc.: Livestrong.com)
17. toukokuuta 2000 – 18. toukokuuta 2000

Haastattelun aikana käy ilmi, että tutkittavalla on vaikeaa pitää yllä katsekontaktia: tutkittava katsoo kohti vain vilkuillen. Tutkittavan kertoessa tilanteestaan syntyy vaikutelma, että hänen on vaikeaa erottaa olennainen kerrottava epäolennaisesta, mistä johtuen kuulijan on vaikea pysyä kärryillä. Tarkentavien kysymysten avulla tutkittavan kertomuksesta muodostuu hieman jäsentyneempi. Tutkittavan kasvoissa esiintyy jatkuvaa lihasnykinää; kulmien kurtistelua, silmien räpyttelyä ja leukojen "kiristelyä". Lisäksi tutkittava miltei taukoamatta heiluttelee levottoman oloisesti sormiaan.

Muista ongelmista kysyttäessä tutkittava mm. kertoo hermostuvansa bussissa, jos ei kuule omaa hengitystään, ja lisäksi "kaupalle kävellessä joutuu miettimään jokaisen askeleen ja käden heilautuksen". Tutkittava yrittää selittää taustoja näille toiminnan piirteille, mutta kuulijalle jää epäselväksi, mitä tutkittava tarkoittaa. Lisäksi tutkittava kertoo, että hänen unentarpeensa on erittäin suuri ja myös kuinka eri ruoka-aineet vaikuttavat hänen yleistilaansa ja mielialaansa.

Tutkittavan päättelytoiminnoissa havaitaan selkeää diskrepanssia kielellisen ja visualisointiin pohjautuvan suoriutumisen välillä; visualisointia vaativissa päättelytehtävissä tutkittavan suorituminen yltää erittäin lahjakkaiden tasolle. Kielellisellä alueella (kielellis-loogisissa tehtävissä) suoriutuminen on normaalia keskitasoa. Tutkittavan suoriutuminen eräissä visuaalisen päättelyn tehtävissä osoittaa tavallisuudesta poikkeavaa kyvykkyyttä (oppimisvaikutus vuodelta -97 ei tätä yksin selitä).

Visuaalispohjainen muistisuoriutuminen niinikään on selkeästi kielellistä parempaa: tutkittava kykenee sekä välittömästi, että viiveen jälkeen palauttamaan mieleen monimutkaisenkin kuvion miltei täydellisesti. Sen sijaan kielellisen muistin alueella laajojen loogisten asiakokonaisuuksien omaksuminen jää erittäin niukaksi, viive ei vaikuta muistettavan aineksen määrään. Kielellinen oppiminen on hieman jähmeää ja hidasta.

Perustason visuaalisessa hahmotuksessa ja kielellisissä toiminnoissa ei ilmene erityistä. Tahdonalainen hallinta on sujuvaa.

Tutkittavan toimintaote on visualisointia vaativissa tehtävissä erittäin nopea. Monimutkaisemmissa kielellisissä tehtävissä selviytyminen on hidasta ja työläästä: tutkittavan on vaikea jäsentää sanottavaansa ja tutkittava joutuu pitkään hakemaan vastauksiaan mm. yleistä käsityskykyä arvioivissa tehtävissä. Tutkittava ko-operoi asianmukaisesti.

Mielipide

Kokotekstistä voisi poimia erilleen maininnan bussista tunnetusta hermostuneisuudesta, joka johtui itseasiassa siitä, että kun hengitys ei kulkenut kevyesti, hengittämisestä tuli sellaista, että tuli "vetäistyä happea keuhkoihin" useammin kuin ehti saada hiilidioksidia ulos. Tämän voi nähdä ravitsemusasioihin, todennäköiseen ummetukseen ja ruoansulatuksen toiminnallisuuden häiriöihin liittyvien seikkojen lisäksi johtuneen tuolloin vähemmän harjoitettuun urheiluun.

Viitteet ja liitteet

VizThink (sivusto, useita sisällöntuottajia: VizThink)
Verbal IQ: WAIS-R (sanasto, Discovery Media: MuseumStuff.com)
15. maaliskuuta 2000

Ollut armeijassa kirjurina ja ollut A-palveluskelpoisuusluokassa. Perustanut ATK-alan yrityksen, joka keskittyy markkinoimaan kuvankäsittelyyn liittyviä ohjelmistoja. Itse kuvaa yrityksen perustamisvaihetta työlääksi, kertoo asioitten pitkittyneen ja pientenkin vastoinkäymisten tuntuneen hyvin masentavalta. Seurustelusuhteita ei sano juuri olleen, pisimmän kestäneen noin kuukauden luokkaa. Kertoi, ettei koe mistään saavansa oikeastaan innostusta tai kokevansa minkään asian olevan hohdokasta. Tupakoi, alkoholia käyttää harvoin, ehkä kerran kuukaudessa.

Keskustelussa tekee hieman levottoman vaikutelman, muutamaan kertaan ajatus katkeaa kesken, eikä muista mitä olisi pitänyt sanoa.

Potilas on erittäin kiinnostunut siitä, voisiko hänellä olla Aspergerin oireyhtymä. On perehtynyt asiaan internetin kautta. Tehdään neuropsykologin lisätutkimuspyyntö sen suhteen, missä määrin potilaan oireet voisivat tälläiseen liittyä.

Mielipide

Myös armeijassa esiintyi toisinaan jonkinlaisia häkeltymisen hetkiä, jotka normalisoituivat vain hetkeä myöhemmin, joko urheilun tai ravitsemuksen kautta, ei tosin varsinaisesti minkään suunnitelman mukaan, vaan enemmänkin vahingossa. Seurustelutilanteissa saattoi ajoittain kaikki seurusteluun ja seurustelukumppani itsessään alkaa tuntua ei-miltään, mutta oli todennäköisemmin ruoansulatuksen toiminnallisuuteen ja ravitsemukseen liittyvästä asiasta kuin psyykkiseen puoleen liittyvästä problematiikasta.

Viitteet ja liitteet

What is Aspergers? (kuvaus, Tony Attwood)
Asperger's disorder (kuvaus, Advameg Inc.: Encyclopedia of Mental Disorders)
Asperger's Syndrome Documentary (videoleike, YouTube)
Asperger Syndrome symptoms in adults (artikkeli, Demand Media Inc.: Livestrong.com)
7. tammikuuta 1998

Hoidoksi on suunniteltu selventäviä keskusteluja sekä masennukseen olisi kokeiltu myös masennuslääkettä. Sen sijaan potilas ei ole saapunut useista yritykstiä huolimatta vastaanotolla tuloksia kuulemaan ja toisaalta jatkoja selvittämään Potilas on lievästä masentunut, ei psykoottinen ja kykenee kyllä päättämään omista asioistaan.

Mielipide

Tämä ei itseasiassa pidä paikkaansa. Potilas ei koskaan saanut kirjeitse tai muilla tavoin tietoa mistään jatkojen selvittämisestä tai erillisistä tuloksien kuulemisista.
9. joulukuuta 1997

Potilaalle ilmoitettiin aika allekirjoittaneelle lähinnä tutkimusten läpikäyntimielessä. Tutkimuskäynnillä potilas on ollut ikätasoinen, asiallinen ja orientoitunut, mutta hän on selkeästi välittänyt diffuusin ongelmakuvan itsestään. Lisäksi potilas on tuottanut ja tuonut tullessaan omaa itseä koskevia kirjallisia ilmaisuja, joissa potilas kuvaa hajanaisuuden ja depressiivisyyden piirtein. Haastattelussa potilas välittää identiteettiepäselvyyden itsestään. Potilas kertoo ylläpitävänsä eri rooleja suhteessa eri henkilöihin ja tässä kuvauksessa potilaan ajatuksen kulkua on vaikea seurata ja potilas itsekin kuvaa, että hänen ajattelunsa tuntuu joskus vieraalta.

18. marraskuuta 1997

Neuropsykologisissa tutkimuksissa ei tullut esille selkeästi orgaaniseen neurologiseen sairauteen viittaavaa. Tutkittavan kielellinen muisti toimii normaalia heikommin, mutta älyllinen suoriutuminen oli yleistasoltaan hyvää normaalitasoa. Tutkittava ahdistunut ja sosiaalisista suhteista eristäytynyt ja vaikuttaisikin siltä, että keskeinen ongelma-alue on psyykkisellä puolella.

Mielipide

Kompaktiin muotoon aseteltuna tutkimustulokset kuulostivat herkästi siltä, kuin ne kuvaisivat jonkinlaista erittäin hitaasti muutettavissa olevia ominaisuuksia. Osittain, suureltakin osin näin onkin, mutta erityisesti muistin toiminnan osalta täytyy tulkintoja tehdessään olla varuillaan.

Viitteet ja liitteet

Neuropsykologia (artikkeli, useita sisällöntuottajia: Wikipedia)
3. marraskuuta 1997 – 6. marraskuuta 1997

Tutkittavan kanssa on nuorisopsykiatrian pkl:lla aloitettu psykologiset tutkimukset ja nämä tutkimukset jatkuneet lomittain nyt tehtävän neuropsykologisen tutkimuksen kanssa. Nuorisopsykiatrian pkl:lla on tutkittu projektiivista reagointia, tehty tasoarvioita (WAIS-R) ja jonkun verran myös muistitehtäviä (WMSR). Näitä ei nyt toistettu, vaan tutkimusta täydennettäisiin muistitehtäviin (WMS 1, mnestisiä tehtäviä, ray, ks-henkilöt), perustason visuaalisilla, kielellisillä ja praktisilla tehtävillä sekä erilaisilla keskittymistä ja toiminnan ohjausta arvioivilla tehtävillä (stroop, T-M, B-W-kaksoistehtävä, WCST, Tower of London), lukukirjoitus- ja laskunäytteillä ja haastatteluilla.

Tutkittavan yleinen älyllinen suoritustaso on nuorisopsykiatrian pkl:lla tehtyjen tutkimusten mukaan hyvää normaalitasoa.

Kielelliset muistisuorituksen jäävät selkeästi heikoiksi: muistimielikuvat ovat niukkoja ja toisiinsa sekaantuneita. Visuaalinen muisti toimii normaalisti.

Perustason visuaalisen hahmotuksen alueella ei erityishäiriöihin viittaavaa ilmene. Kielellinen ilmaisu on sujuvaa eikä ymmärtämispuolellakaan orientoijan arvion perusteella todeta mitään ongelmia. Käsien tahdonalainen hallinta sujuu asianmukaisesti, ja yksinkertainen psykomotorinen nopeus on normaaliarvoissa (Tapping oik. 56, vas. 55) Lyhyet luku- ja kirjoitusnäytteet ovat kielellisesti virheettömiä. Laskutehtävissä tutkittava pärjää normaaliin tapaan, mutta on hieman tarkkaamaton.

Tutkittavan työskentely on nopeaa. Aavistus tarkkaamattomuutta ja ärsykkeiden inhiboinnin vaikeutta havaitaan. Tutkittava on ahdistuessaan herkästi lukkiintuva, mutta toisaalta selvittää tehtävätasolla suunnittelua, strategian vaihtoa ja kahden asian yhtäaikaista hallintaakin vaativat tehtävät suhteellisen hyvin.

Haastattelussa tutkittava tuo esille hiljakseen kehittyneet ongelma sosiaalisissa suhteissa. Kavereiden luo on vaikea mennä ja vaikea tietää mitä näille puhuisi. Kotonakaan ei ole hyvä olla. Muistivaikeuksia tutkittava arvioi itsellään olleen monta vuotta, mutta jollain tavalla enemmän viime vuoden vaihteesta. Tutkittava sanoo keskeyttäneensä armeijan 42 päivän jälkeen ja vuoden alusta pitäisi taas armeijassa jatkaa.

Muistihäiriöt voivat olla sekundaarisiakin, mutta lienee perusteltua poissulkea orgaanisen etiologian mahdollisuus.

Mielipide

Visuaaliset kyvyt lienevät useillakin ihmisillä niitä, jotka viimeiseksi heikkenevät ravitsemuksellisten puutteiden ja/tai ruoansulatuksen toiminnallisuuden edellytyksien häiriintymisen vuoksi. Kielellisen suoriutumisen heikkous näissä testeissä ei kuitenkaan ole osoittaunut pysyväksi tilaksi. Visuaalisesti ajatteleminen ei sinänsä liene kovin tavatonta. Pyydetäänhän esim. lukion kemian kurssikirjassan mielikuvaharjoituksessa kuvittelemaan itsensä "atomin sisään" ja näkemään kuinka "elektronit pörräävät sen ympärillä". Sellaista ei varmaankaan pyydettäisi, jollei olisi oletettavaa, että ihmiset yleensäkin ovat erinomaisen kyvykkäitä ajattelemaan visuaalisesti.

Viitteet ja liitteet

Visual Thinking Archive (kuvakollaasi, useita sisällöntuottajia: Flickr)
6. lokakuuta 1997

Taka-alueiden toiminta koostuu symmetrisesti varsin säännöllisestä noin 11 j/s alfasta, amplituudi a 100 uV. Sa- ja Sk-reaktiosymmetrio keskivahva. Betaa hemisfäärien etuosissa määrältään normaalisti. Diffuusin hitaan toiminnan määrä jää normaalivariaation rajoihin.

Vilkussa ja hyper. ei erikoista. EKG:ssä säännöllinen sinusperäinen rytmi noin 70/min. Aktivaatiossa ei erityistä. Normaali EEG

29. syyskuuta 1997

Hakeutunut tutkimuksiin unohtelutaipumuksen ja keskittymisvaikeuksien vuoksi. Nukkuu myös paljon, mutta on silti väsynyt, ruokahalu olematon. Mieliala vaihtelee. Keskeyttänyt opinnot teknillisessä korkeakoulussa. Psykiatrin mukaan kyseessä kliinisen depression kaltainen oirekuva, jossa kuitenkin epätyypilliseen tapaan korostuu ja tulee esiin potilaan hajanaisuus ja keskittymisen vaikeus. Psykiatrin haastattelussa ajoittain ikäänkuin katoaa hetkittäin kontaktista ja kadottaa sanoja. Täällä neurologinen status normaali.

Viitteet ja liitteet

Brain (teema, National Geographic: Brain)
24. syyskuuta 1997

Potilas tulee psykologisiin tutkimuksiin lähettämälleni ajalle. Ensimmäisen ajan yli oli nukkunut. Potilas kertoo, että neurologiset tutkimukset ovatkin vasta myöhemmin kuin oli aiemmin muistellut niiden olevan. Keskustellaan psykologisista tutkimuksista ja potilas tuntuu niihin itsekin motivoituneen, koska ajatuskatkot, keskittymättömyys, ja hajamielisyys ovat arkipäivää. Aloitetaan psykologiset tutkimukset haastattelulla.

Päivät kuluvat pitkään nukkuessa, ehkä biljardia pelatessa iltapäivisin ja illat menevät tietokoneen ääressä. Kertoo olleensa koko vuoden -97 hyvin väsynyt. Mikään ei häntä kiinnosta. Mielenkiintoa tavallaan olisi, mutta tuntee pysty mitään oikein tekemään. Kavereiden kanssa keskustellessan tuntee olevansa pihalla. Yleensäkin keskustelujen ylläpitäminen tuntuu mahdottomalta. Potilas menee helposti lukkoon eikä keksi mitään sanottavaa. Etukäteen ei kuitenkaan sosiaalisia tilanteita pelkää, vaan sitten itse tilanteessa asiat menevät pipariksi. Potilasta harmittaa, kun arkiasiat menevät pieleen. Sanoo, ettei osaa aina yksinkertaisempiinkaan kysymyksiin vastata.

Mielipide

Näihin aikoihin, kuten myöhempinäkin aikoina, oli huomattavissa runsaasti vaihtelua mm. jaksavuudessa, motivoituneisuudessa ja keskittymiskyvyssä, mutta niitä ei vielä tuolloin osannut yhdistää johtuvaksi ruoansulatuksen toiminnallisuuteen, ruoansulatuksen toiminnan edellytyksiin ja ruokavalioon. Tämä oli vasta ensimmäisiä kertoja, kun potilas oli tässä psykologeja ja psykiatreja tapaamassa, joten tilanne oli siinä mielessä varsin uusi.

Viitteet ja liitteet

Improve your memory by change your food habits (artikkeli, useita sisällöntuottajia: HubPages)
Foods for better concentration (kuvaus, WebMD)
14. elokuuta 1997

Nyt asiat nytkähtäneet hieman eteenpäin eli päättänyt että menee tammikuussa armeijaan, paperit lähettänyt liian myöhään ja nyt epäilee, että joutuu johonkin jämäjoukkoihin.

Unirytmi sekaisin, pommiin ei ole nukkunut, mutta tunne että jatkuvasti väsynyt. Nyt viimeyönkin ollut uneton, koska töistä kahden maissa tultuaan nukkunut kello yhteen aamuyöhön. Lisäksi huolissaan hajamielisyyskohtauksista, menee huoneeseen hakemaan jotain, mutta ei muista mitä on hakemassa. Myös muut ihmiset kiinnittänyt huomiota hajamielisyyteen. Tällä hetkellä mieliala ihan hyvä, mutta keskittymiskyky olematon. Vähänkin pitempi kysymys jää vastaamatta, sanoo, että ei muista mitä kysyttiin.

Sulkeutunut työpaikalla omiin oloihinsa, omiin kavereihinsa pitää yhteyttä kuten aina ennenkin. Suicidiajatuksia ei ole, eikä myöskään kuolemanajatuksia. Ei ole paranoidinen siitä, että kokisi muitten ihmisten seuraavan häntä vaan pikemminkin pelkää kuinka hankalista tilanteista selviydytään.

Jännittäjä tyyppi ollut aina, etenkin esiintymisen yleisön edessä hankalaa. Paniikinomaisia kohtauksia ollut vuoden verran.

Tällä kertaa hyvin kontaktiin mutta keskittymiskyvytön. Ei koe näillä käynneillä olleen mitään vaikutustat, tosin halukas olisi jatkamaan eli psykologin testauksista puhuttu. Lopuksi tyrkkää käteen kirjoittamansa kirjeen, jossa kuvannut omia olotilojaan.

Mielipide

Potilas on tässä ollut itse halukas korostamaan mm. hajamielisyyttä, ehkä huomaamattaan toivoen, että se edesauttaisi haastattelijaa saamaan hänet helpommin sopimaan johonkin tiettyyn "lokeroon".

Viitteet ja liitteet

Healthy sleep (teema, Harward Medical School: Healthy sleep)
24. heinäkuuta 1997

Keskustellaan seurustelusuhteista. Tuntee itsensä epävarmaksi vastakkaista sukupuolta lähestyttäessä, pelkää että ei osaa keskustella eikä keksi sanomista. Puolet kaveripiirin pojista seurustelee, mutta ei koe sitä mitenkään ongelmaksi, koska hyviä kavereita myös heidän tyttöystäviensä kesken. Tästä kaveripiiristä ei eristäytynyt, mutta kokee silti yksinäisyyttä.

Aamulla mukava mennä työhön, vaikka työ sinänsä hyvin yksitoikkoista. On kolmivuorotyössä, iltavuoron jälkeen aamuvuoroon meneminen erittäin vaikeaa, nukkunutkin muutaman kerran pommiin. Työporukassa on nyt 10 ihmistä, kokee ihmissuhteet siellä vaikeiksi, koska ei keksi sanomista, mutta välillä taas puhuminen helpompaa ja kokeekin, että se riippuu fiiliksestä miten ihmisten kanssa tulee toimeen.

Mielialastaan jälleen sanoo, että se on ollut joskus parempi. Lisäksi on kiinnittänyt huomiota väsymykseen. Tällä kertaa selkeästi koostuneempi, varauksellisempi, mutta rauhallinen ja asiallinen.

Mielipide

Vasta myöhempinä vuosina alkoi ymmärtää paremmin, mikä merkitys ruokavaliolla ja ruoansulatuksen toimintakuntoisuudella on olotiloihin (vireystila ym.).
22. heinäkuuta 1997

Ensimmäisellä ja toisella luokalla ollut muistaakseen iltapäivätarhassa. Koulunkäynti lähti mukavasti ja helposti käyntiin, kavereita ei koskaan ollut runsaasti, mutta joitakin hyviä ystäviä on kouluajalta saanut. Keskiarvo koko koulun aikana ollut noin kahden luokkaa. Läksyjä ei koskaan muistaakseen tehnyt kovinkaan innolla.

Äidin ja isäpuolen kanssa ei tällä hetkellä keskustelua. Välttää heidän läsnäoloaan, vaikka asuukin heidän kanssaan samassa omakotitalossa. Kokee syyksi heiän välinpitämättömyytensä hänen asioistaan. Eivät ole olleet kiinnostuneet hänen koulunkäynnistään, hänen kavereistaan tai tekemisistään. Keskustelukulttuuria ei koe heidän kanssaan olevan. Kotona ollessaan on useimmiten omassa huoneessaan, ruokailutilanteessakin välttää vanhempien läsnäoloa. Muuten illat viettää kavereiden luona.

Muististaan on huolissaan, muistaen keskustelun aikana 12-vuotiaana tapahtuneesta tilanteesta, jossa hän kaverin heittämää koulureppua väistäessään löi päänsä koulun katoksen tolppaan, minkä vuoksi kävi muutamat tikitkin siihen laitattamassa. Muistelee hoitaneen lääkärin todenneen, ettei sillä olisi mitään kauaskantoisempia seurauksia.

8. heinäkuuta 1997

Tutkimuksen aiheena on kliinisen depression kaltainen oirekuva, jossa kuitenkin epätyypilliseen tapaan korostuu ja tulee esiin potilaan hajanaisuus, keskittymisen vaikeus. Tutkimushaastattelussa potilas ikään kuin katoaa hetkittäin kontaktista, lisäksi potilas ns. kadottaa sanoja.

Psykiatrian poliklinikan neurologin konsultaatio keskushermostopatologisena poissulkumielessä. Potilaan tutkimus nuorisopsykiatrian poliklinikalla jatkuu, siihen on selvät perusteet, mutta yhtä oleellinen on neurologin konsultaatio.

Mielipide

Näihin aikoihin pidin jonkinlaisena pysyvä ongelmatilana keskittymisen vaikeutta ja sanojen kadottelua, mutta myöhemmin, paljon myöhemmin, alkoi käydä ilmeiseksi, että mm. niiden ongelmien laajuus ja syvyys korreloi ruoansulatuksen toimintakuntoisuuden suhteen.

Viitteet ja liitteet

Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders (DSM IV) (kuvaus, AllPsych and Heffner Media Group, Inc.: AllPsych online)
7. heinäkuuta 1997

Potilas tulee poliklinikalle työterveyslääkärin lähettämänä. Lähetteessä mainitaan potilaan elämäntilanteesta ja työterveyshuollossa tutkimuskäyntien yhteydessä todetussa masentuneisuudesta, välinpitämättömyydestä, hajamielisyydestä ja huonosta muistista. Lisäksi huomiota kiinnittänyt potilaan itse tekemät muistiinpanot, jossa hän on kirjannut kovin ambivalentilla tavalla omaa epävarmuuttaan ja keskittymisen vaikeuttaan. Muistiinpanot ovat luonteeltaan hajanaisia.

Tutkimustilanteessa potilaan realiteetti ja orientaatio pitävät. Hän tekee tutkimuksen jatkuessa hajanaisen vaikutelman ja välillä potilas ikään kuin kadottaa kontaktin. Subjektiivinen tunne potilaalla on se, että hän on välillä "lukossa". Potilaan status on kliinisen depression status nuorella henkilöllä. Kuitenkin hajanaisuutensa ja dyffaattisen kaltainen sanojen häviäminen kesken keskustelun kiinnittää huomiota.

Mielipide

Näihin aikoihin en ymmärtänyt laadukkaan ruokavalion päälle kovinkaan paljoa.

Viitteet ja liitteet

Ambivalence Synonyms (sanasto, IAC Corporation: Thesaurus.com)
20. tammikuuta 1997

DEPS-seulassa kysymyksiin unettomuudesta, minusta tuntuu, että kaikki vaatii ponnistusta, ja minusta tuntuu ettei alakuloisuuteni hellittänyt edes perheeni avulla, tutkittava vastasi 3 pisteen verran. Kysymykset tunsin itseni tarmottomaksi, tunsin itseni yksinäiseksi, tulevaisuus tuntuu toivottomalta ja en nauttinut elämästäni saivat 2 pistettä, loput 1 pisteen. Eli siis depressiota tuntuisi olevan myös.

Mielipide

Diagnoosina depressio on vain oireyhtymä. Arkikielessä käytettynä unohtuu lähes pääsääntöisesti se, että depression oirekriteerit voisivat täyttyä myös pitkään jatkuneen ajoittaisen tai jatkuvan ruoansulatuksen toimintakuntoisuuden heikentymisen vuoksi - psykiatria ei ole aivan eksaktia tiedettä.

Viitteet ja liitteet

Masennustesti (DEPS-seula) (lomake, Darwin Media Oy: Tohtori.fi)
Tämä sivusto esitti sisälletyn tietoaineiston ja tämän tiedon välisten keskinäisten suhteiden avustuksella väittämän, jonka mukaan kaikki esiintyneet negatiiviset oireet olisivat pysyneet poissa ja että saadut diagnoosit ovat olleet tarpeettomia, jos olisi vain osattu tutkia ja hoitaa oikein. Hypoteesina oli, että kaikki kuvaillut oireet ovat häivytettävissä, mahdollisesti jopa pelkällä ruokavalion säätämisellä. Lopputulemana oli, että kaikki oireet saatiin häivytettyä. Palvelimen resursseja muuhun käyttöön vapauttamiseksi, on kaikista yksittäisistä sivuista tuotettu automatisoidusti esigeneroidut versiot, joista yksi sivu on juuri paraikaa tässä esillä tarkasteltavaksesi.

Lue lisää PDF-dokumentista "Ryydyiksnä — Taustakertomus ja ideakuvaus".